Tarkoittaa reservi- ja säätösähkömarkkinoita, joita operoivat kansalliset kantaverkkoyhtiöt (TSO). Joskus näitä kutsutaan myös liitännäispalvelumarkkinoiksi (ancillary services markets).
Yleisesti ottaen tällaiset reservit muodostuvat voimalaitoksista ja kulutuskohteista, jotka joko nostavat tai laskevat tehoaan sähköjärjestelmän tarpeen mukaan. Joskus puhutaan myös kulutusjoustosta.
Mitä tarkoittaa 'sähköjärjestelmän tarpeen mukaan'?
Sähkön tuotannon pitää joka hetki olla sähköverkossa yhtä suurta kuin sähkön kulutuksen, muuten (verkon taajuus alkaa muuttua ja) erilaisia häiriöitä ja laajojakin katkoksia voi ilmetä.
Perinteisesti, kun verkossa on ollut enemmän kysyntää sähkölle, on käynnistetty enemmän voimalaitoksia tuottamaan enemmän sähköä.
On tietenkin kallista rakentaa, ylläpitää ja operoida (sekä lopulta poistaa käytöstä) oikeita voimalaitoksia. Ja kaikki se käyttää luonnonvaroja, sekä usein saastuttaa ympäristöä.
Mitä on kysyntäjousto tai kulutusjousto?
Uudempi, älykkäämpi lähestymistapa (jonka digitalisaatio mahdollistaa) on hallita sähkön kysyntää - ohjaamalla erilaisia joustokykyisiä energiahyödykkeitä kuten lämmittimiä, jäähdyttimiä, akkuja, yms..
Siis lykkäämällä osaa kulutuksesta, silloin kun sähkölle on enemmän kysyntää. Näin saadaan 'tasattua kysyntähuippu' - ilman erillistä, oikeaa voimalaitosta!
Näinollen kysyntäjousto (demand response, DR) on muutos sähkönkäyttäjän tehonkulutuksessa, jolla saadaan tehon kysyntä kohtaamaan paremmin tehon tarjonta.
Oikeastiko, ilman voimalaitosta?
Kyllä. Pienemmän kapasiteetin energiahyödykkeitä voidaan 'poolata' yhdeksi isommaksi energiahyödykkeeksi - jopa voimalaitoksen kokoiseksi.
Sellaista koostettujen älykkäiden energiahyödykkeiden kokonaisuutta, jota voidaan mitata ja ohjata yhtenä yksikkönä, kutsutaan virtuaalivoimalaitokseksi (virtual power plant, VPP).
Virtuaalivoimalaitoksen energiahyödykkeitä voidaan ohjata älykkäästi niin, että halutut edellytykset täyttyvät: esimerkiksi huoneen tai kylmäkaapin lämpötilan pysyminen, tai tietty latauslopputulos.
Voinko yksityisenä kuluttajana osallistua kysyntäjoustoon?
Tavallaan voit, sopeuttamalla kulutustasi hintainformaation perusteella. Yksinkertaisimmillaan sinulla voi esimerkiksi olla yö- ja päiväsähkö hinnoiteltu erikseen ja yhteensopiva lämminvesivaraaja.
Tai sinnulla voi olla 'älykäs' sähkömittari ja sähköpörssi-perusteinen sopimus, kenties app josta näet tuntihinnat, ja jokin tapa joustaa joidenkin ergiahyödykkeiden käytössä.
Siinä automaatio auttaa. Se voi tarkoittaa hyödykkeitäsi ohjaavaa järjestelmää, esim. energiayrityksesi palveluna. Niin tai näin, huomaa että sähköpörssien lisäksi on kysyntäjoustoon liittyviä markkinoita.
Mitä ovat kysyntäjoustoon liittyvät sähkömarkkinat?
Kantaverkkoyhtiön tavoite on pitää sähköjärjestelmä käynnissä. Siksi TSO:t operoivat erityisiä markkinoita tarvittavien reservien ja säädön hankkimiseksi (ja ne voivat ostaa ja myydä tehoa kansainvälisesti).
Suomessa esimerkiksi on neljä erillistä reservituotetta, joista useimmilla on sekä pitkän- että lyhyen jänteen (vuosittaiset ja päivittäiset) markkinat. Fingrid on Suomen kantaverkkoyhtiö.
Samankaltaisia käsitteitä sovelletaan koko EU:n laajuisesti, joitakin näistä melkein globaalisti. Voit katsoa esittelyvideon tai lukea lisää reservi- ja säätösähköstä Fingridin verkkosivuilla.
Miten näillä markkinoilla voi ansaita rahaa?
Kun pystyt ohjaamaan riittävän suuria energiahyödykkeitä ja kytkeytymään sekä toimimaan yhdellä tai useammalla em. markkinoista, voit tehdä tarjouksia tyyliin:
'Voin olla valmiudessa kuluttamaan niin-ja-niin-paljon vähemmän (tai enemmän) sähköä tuona ajankohtana, tähän hintaan.' Yleensä yrityksillä, ei yksityisillä kuluttajilla, on tällainen kyvykkyys.
Jos tarjouksesi hyväksytään, saat maksun 'reservissä' olemisesta siltä ajalta ja sillä kapasiteetilla. Maksun saa muuten riippumatta siitä, aktivoidaanko muutetun kuluttamisen tarve sitten tai ei.
Näetkö, miten 'lisä-äly' voi tulla tarpeeseen yrityksille joissa mietitään, minkä verran kapasiteettia tarjota, millä markkinapaikalla, minäkin tunteina? 😉